Läskiäinen 2018

Hienot oli suunnitelmat, toteutuma taas toisenlainen. Kun retkisuunnitelmansa rakentaa pari kertaa vuodessa esiintyvien sääolosuhteiden varaan ja olettaa näiden olojen sattuvan just reissun kohdalle, ni kannattaa myös varautua rukkaamaan suunnitelmiaan pikkasen. Suunnitelmat meni siis uusiksi myös laskiaisen 2018 kanssa, kun järven jäällä läskipyöräily vaatii joko lumettomat jäät tai hankikannon, joista kumpaakaan ei siihen hätään ollu saatavilla. On kuiteki yhtä aikaa osuvaa ja puujalkamaisen ontuvaa, et kun helmikuun perinteisen talviurheilupäivän suunnitelmat menee läskiksi ja toteutus nojaa muutenkin vahvasti läskipyöriin, niin tapaturma tunnetaan kavereiden kesken läskiäisenä.

Rinnakkaisohjelma -blogiin syyllistyneen Anssin kanssa kammettiin laskiaistiistaita edeltävänä maanantaina retkipyöräkaravaani liikkeelle Imatran ruhtinaskunnasta. Oli iha oikee talvi, oli ollut jo viikkokaupalla, mikä oli ihme ilmastonmuutoksen runtelemaan vuodenkiertoon tottuneena. Oli siis juuri käynnistetty laskiaiseksi sovittu retki, joka sitä myöten sai siunaukseksi asteen tai pari pakkasta ja luntakin sopivasti, paitsi jos halus mennä Saimaan jäille ja saaristoon parin yön ouvernaitterit mielessä. Ai nii, myöhä ois haluttu.

Vaaksan levysillä kumirenkailla aurattiin, puskettiin ja vikuroitiin yli vaaksan vahvuista lumikerrosta muutama kilometri, jonka jälkeen oltiinkin Lammassaaressa valmiita miettimään vaihtoehtoja; Jäällä vaan oli liikaa upottavaa pakkaslunta läskipyörälle. Ei siitä pääse mihinkään, et läskille pitäis olla vähemmän (pakkas)lunta tai kunnon hankiaiskelit. Ei se ihan jokapaikassa mene läskipyöräkään. Just silloin tuossa kelissä jäällä ois oikeet kulkuvälineet jäällä ollu sukset tai lumikengät, mut meil ei nyt ollu kumpiakaan ja muuteki haluttiin ruveta vaikeiksi ni lähettii sitte ettimään parempien kulkuvälineiden sijaan parempia olosuhteita. Suunnattiin siis maihin.

Toisena talvena putkeen oltiin väärällä kelillä liikenteessä sama pari yötä kattava Saimaan saariston läskipyöräreissu mielessä! Saa nähä et kuin mones yritys toden sanoo, koska myö palataan niin monta kertaa ku on tarvis, koska pääluun paksuus ja sillei. Tällä kertaa oli kuiteki maakrapuvarasuunnitelman vuoro, jonka kohteeksi Anssi keksi Joutsenon Kiukkaanlammen laavun. Aina niin hieno Ukonhautojen suppa-alue on kyllä Lappeenranta – Joutseno – Imatra -alueen komeimpia luontokohteita!

Sen verran piti tälläkin kertaa nähdä vaivaa ja jäädyttää näppejään kameroiden kanssa suhraten, että sai tästä loppujen lopuksi yhden yön retkeksi muodostuneesta läskiäisestä liikkuvaa kuvaa lyhyehkön videomontaasin verran. Katso video Youtubesta tai tuosta suoraan ylhäältä! Ei jäänyt muuttuneista suunnitelmista huolimatta karvasta makua suuhun, kun muisti nauttia laskiaispullansa mantelitöhnän sijaan vatelmahillolla täytettynä. Talvitunnelmallisen videon kaveriksi suosittelen pullan lisäksi kupin kuumaa.

laskiainen01
Illaksi kotiin

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggers like this: